Taas on keskusteltu kuntosalietiketistä tiedotusvälineissä ja sosialistisessa mediassa. Tällainen keskustelu säännöllisesti ilmestyy milloin mihinkin tiedotusvälineeseen ajoittuen kenties niihin aikoihin, jolloin kuntosaliharrastuksessa esiintyy piikkejä asiakasmäärissä, alkuvuodesta, loppukeväästä ja alkusyksystä. Se riemastuttaa Karvanaamaa; käytöstavoista ei voi keskustella liikaa, ja käytöstavat ovat eräs Karvanaaman lempiaiheista. Enemmän toki riemastuttaisi, jos käytöstavoista ei tarvitsisi keskustella, vaan ne olisivat itsestään selviä kaikille.

KÄYTÖSTAVAT YLEISESTI

Ihmisten pitäisi käyttäytyä niin, että kanssaihminen otetaan huomioon kaikissa tilanteissa, sen täytyy olla selvää. Karvanaama tosin menee vielä askeleen pidemmälle, kanssaihminen tulee asettaa itsen edelle; oma käytös, oma toiminta justeeraillaan niin, ettei se millään tavalla hankaloita, raskauta tai häiritse kanssaihmisen oloa ja eloa, päin vastoin yritetään mahdollisuuksien mukaan helpottaakin kanssaihmisen mahdollisesti kurjaakin oloa. Tämä voi toki monesta tuntua vieraalta tänä yksilökeskeisyyden aikakautena. Mutta minimivaatimuksena olkoon nyt tässä kohtaa tuo kanssaihmisen huomioiminen.

KUNTOSALI JA KÄYTTÄYTYMINEN

Kuinka sitten kuntosalilla käyttäydytään? Yksinkertainen vastaus tähän on tietenkin, että aivan samalla tavalla kuin missä tahansa muualla; kuntosalilla ei tule olla yhtään sen vähemmän, tai enemmänkään ystävällinen ja huomaavainen kuin muualla.

Mutta, mutta, aina on mutta.. Ehkä tästä ei näin vähällä selvitä. Kenties kuntosali sittenkin on erikoisympäristö verrattuna esimerkiksi supermarkettiin, porraskäytävään tai leipäjonoon, ja ansaitsee tai vaatii siksi jokusen erikoishuomion.

Tyrmistyksekseen Karvanaama saa muualta lukea, että joku on kokenut ahdistelua kuntosalilla! Miten tällainen on edes mahdollista? Kaikenlainen ahdistelu on tietenkin kiellettyä kuntosalilla, niin kuin supermarketissa, porraskäytävässä ja leipäjonossakin. Eihän siitä tarvitsisi edes kirjoittaa. Se on niin vakava asia, että vaatii kuitenkin jonkunlaista pohdintaa.

AHDISTELU KUNTOSALILLA

Mitä tulee ahdisteluun nimenomaan kuntosalilla, Karvanaama on tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median varassa, koska ei tietenkään koskaan ahdistele ketään missään, mutta ei myöskään onnekseen ole tällaista koskaan joutunut todistamaan, puhumattakaan, että häntä itseään olisi ahdisteltu tai häiritty kuntosalilla, muualla kyllä. Myönnettäköön tosin, että Karvanaama on salilla, ja useimmiten muulloinkin, niin omissa ajatuksissaan ja keskittynyt, että ei aina kovin paljoa tule ympäristön touhuja äimistelleeksi. 

Onkohan näissä ahdistelutapauksissa mahdollisesti kuntosalikohtaisia eroja? Karvanaama on käynyt vuosien saatossa monien eri ketjujen lukuisilla eri saleilla, vieläpä monissa eri kaupungeissa. Tänään Karvanaama on Elixian asiakas. Melkein aina kuntosalilla on erittäin rauhallinen tunnelma, suorastaan unelias ja levollinen, kaikkien keskittyessä omaan puuhaansa. Toki Karvanaama käy kuntosaleilla yleensä niiden hiljaisimpina aikoina. Silloin, kun salilla on paljon väkeä, ei ehkä ole niin rauhallista, mutta sillioinkin näyttää siltä, että asiakkaat tai asiakasporukat keskittyvät itseensä ja omaan tekemiseensä. Karvanaamasta on vaikea kuvitella, että siinä tilassa joku äityisi ahdistelemaan jotakuta toista. Tämä tosiasia, kuntosalin näennäisen rauhallinen tunnelma, tietenkin tekee kaikesta ahdistelusta vielä järkyttävämpää.

Ahdistelu lienee rikos. Karvanaama ei ole lakiasiantuntija, vaikka onkin melkein kaikkien muiden alojen asiantuntija. Karvanaama ei myöskään siten tiedä, mikä lasketaan ahdisteluksi ilmiselviä tapauksia lukuun ottamatta. Rikosasiat ovat selviä, niistä ei tarvitse puhua käyttäytymissääntöjen ja etikettien kohdalla. Jos lukijakaan ei tiedä, mitä on ahdistelu, on parempi, ettei ota minkäänlaista kontaktia toiseen ihmiseen kuntosalilla, tai muuallakaan. Joskus toki on pakkokin kysyä toiselta kuntoilijalta, saako tehdä oman sarjan toisen sarjojen välissä. Vai onko sittenkään? Karvanaama ainakin löytää aina vaihtoehtoisen liikkeen, jos haluamansa laite on varattu; tulee samalla mukavasti vaihteluakin harjoitteluun.

Ahdistelu kaiketi määritellään subjektiivisesti, ahdistelun kohteen kokemuksen perusteella. Näin muodoin joku voi kokea katseenkin ahdisteluna. Joku toinen ei pidä siitä, että kuntosalilla on matkapuhelimia mukana, mutta sehän toimii oivallisena katseen vangitsijana. Karvanaamasta näyttää siltä, että useimmilla kuntoilijoilla on sarjojen välissä tiukasti katse puhelimen näytössä. Tai sitten voi tehdä niin kuin Karvanaama, joka sarjojen välissä seisoskelee nurkissa, ja katselee seiniä ja lattioita. Kenties näyttää idioottimaiselta, mutta eipähän tule vilkuilleeksi kanssakuntoilijoitaan, mitä muuten on vaikea välttää, kun salilla on paljon ihmisiä.

Toinen asia on, että ihannemaailmassa kanssaihmiset ja -kuntoilijat kohdatessaan tervehtisivät toisiaan ja hymyilisivät toisilleen niin kuin ennen vanhaan ilman pelkoa, että tulisivat ahdistelleeksi tai ahdistelluiksi. Mutta me emme elä ihannemaailmassa enää, emme lähellekään. Ehkä jonain päivänä vielä..

ÄÄNET

Hyvän käytöksen suhteen yleisemminkin on lukijan syytä pitää aiheuttamansa äänet mahdollisimman alhaisella tasolla, jotta ei tulisi häirinneeksi ketään, pätee tietenkin myös kuntosalilla. Karvanaamalla on pienen pieni kuulovamma, mikä tekee hänet herkäksi koville äänille. Onnekseen ainakin esimerkiksi Elixiassa taustamusiikki on kohtuullisella tasolla. Karvanaama ei muutenkaan ole taustamusiikin ystävä, mutta se on toisen kirjoituksen aihe. Aina silloin tällöin salille kuitenkin osuu joku painojen pudottelija, jonka jokainen painopakan kilahtava pudotus aiheuttaa viiltävän kivun Karvanaaman pään sisällä. Useimmiten tämä pudottelija tukkii oman kuulonsa korvakuulokkeilla, joista arvatenkin äänekäs nuorisolaismusiikki ehkä estää pudottelijaa itseä tajuamasta pudottelujensa äänen. Varmaan on niin, että kun kovaa harjoittelee, painot täytyy pudottaa, sille ei voi mitään. Karvanaamakin joutuu hyväksymään tämän, ja siirtyy kauemmas tästä pudottelijasta etsimään vaihtoehtoisen laitteen tai harjoittelupaikan. Koominen ajatus on, että kun muut kuntoilijat salille tullessaan tunkevat korviinsa kuulokkeet, Karvanaama tunkisi korviinsa korvatulpat, mutta näin pitkälle ei ole vielä tarvinnut mennä, mutta paljoa ei puutukaan. 

Joillain kuntosaleilla Karvanaama on törmännyt opastekyltteihin, joissa kehotetaan olemaan huutamatta suoritusten yhteydessä. Tämä huutaminen ei Karvanaamaa niinkään haittaa; se on enemmänkin huvittava ja koominen lisä kuntosalikäyntiin. Muutoin kaikenlaista elämöintiä, räkätystä ja kiekumista tulee välttää niin kuntosalilla kuin muuallakin.

PUHELIN

Jollain salilla Karvanaama on huomannut kyltin, jossa kehotetaan maltilliseen puhelimen käyttöön. Tätä jo sivuttiinkin edellä. Ylipäänsä Karvanaama ei ymmärrä jatkuvaa puhelimen tuijottamista, ellei sitten odota tärkeää puhelua tai viestiä. Mutta Karvanaama on kuullut, että nykyaikaisista puhelimista voi seurata myös muuta virikkeellistä sisältöä, mikä taas Karvanaamaa hieman huvittaa. Hän onkin joskus pohtinut, josko ottaisi kuntosalille mukaan kirjan, jota voisi lukea sarjojen välillä. Muuten Karvanaama ihmettelee, miksi puhelimen käyttöä kehotetaan salilla vähentämään, ellei sitten kyse ole siitä, että pelätään jonkun harjoittavan salakuvausta, sillä Karvanaamakin on kuullut, että tällainenkin mahdollisuus nykyakaisissa puhelimissa on. Salakuvaus taas kuulunee rikoslain piiriin, joten ei siitä sen enempää.

LAITTEEN VAPAUTTAMINEN

Nyt on hankala tilanne. Kanssakuntoilija ei nouse laitteesta sarjojensa välillä, ja tekisi mieli kysyä, voisiko tulla tekemään oman sarjansa tämän sarjojen välissä, mutta kun Karvanaama on kehottanut olemaan lähestymättä ketään ihmistä salilla. Niinpä, mitä tehdä? Kuten jo sanottu, Karvanaama etsii vaihtoehtoisen liikkeen, jos mahdollista. Voihan olla, että kaikki muutkin laitteet on varattu. Aivan viimeisenä vaihtoehtona kysytään kanssakuntoilijalta mahdollisuutta tehdä oma suoritus välissä. Onneksi tällaisen estämiseksi usein suositellaan, että sarjojen välissä poistutaan laitteelta tai suoristuspaikalta, jotta tauon aikana se olisi vapaasti kanssakuntoilijoiden käytössä. Tosin siinä joutuu vähän ahkeroimaan, jos on jalkaprässiin ladannut 300 kiloa, ja pieni tyttö välissä haluaa tehdä 50 kilolla; siinä saa taas mukavasti vaihtelua kuntoiluun, kun poistelee ja lisäilee levypainoja. Vaikka on niinkin, että todennäköisesti tämä pieni tyttö lukijan jälkeen paremmin lisää painoja kuin poistaa omaa suoritustaan varten.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Karvanaamalle jäi korona-ajasta tapa, että laitteet ja välineet puhdistetaan perusteellisesti käytön jälkeen. Silloin sitä edellytettiin, mutta näyttää sittemmin unohtuneen monelta. Karvanaamaa henkilökohtaisesti tämä ei juurikaan haittaa, vaikka itse tahtoo tässäkin kohdassa ylittää odotukset ja edellytykset.

Muutenkin Karvanaama siivoaa omat mahdolliset sotkunsa, tietysti. Painot ja välineet hän laittaa omille paikoilleen. Hän pukeutuu kuntoiluvaatteisiin. Nykyään näkee aika paljon kuntoilijoita tulevan salille ilman kenkiä, vaikka näennäisesti kenkiä monilla salilla edellytetäänkin. Muotiahan on tehdä esimerkiksi maastaveto tai kyykky ilman kenkiä, vaikka voisihan ne kengät riisua suorituksen ajaksi. 

LOPUKSI

Ei rakettitiedettä, ei edes korkeampaa matematiikkaa, vaan aivan arkipäiväisiä huomioita. Kun on omaksunut kanssaihmisiä huomioivan asenteen, nämä seikat käyvät toteen aivan itsestään ilman, että tarvitsee edes miettiä, miten eri tilanteissa käyttäydytään. Kohti parempaa itseä, parempia elämyksiä, parempaa maailmaa.