KARVANAAMAN KUNTOILUHISTORIA
Kuntoilu on lähellä Karvanaaman sydäntä useistakin eri syistä. Nuorna miehenä ollessaan hän harjoitteli tavoitteellisesti, kuului urheiluseuraan, ja osallistui pikajuoksukilpailuihin piirinmestaruustasolla, vaikkakaan ei ehkä aivan huipulla. Tässäkin asiassa Karvanaama edusti vankasti hyvää keskitasoa.
Myöhäisteininä ja nuorna aikuisena muut asiat ajoivat urheiluharrastuksen ohi, opiskelu, kaikenlainen hassuttelu ja toisenlaiset, henkisemmät harjoitukset. Vakavahko kuntoiluharrastus sai jäädä, ja tilalle tulivat viikoittaiset sählyottelut opiskelijaporukassa ja viikoittainen sulkapallo, jotka eivät aivan riittäneet pitämään Karvanaamaa kunnossa.
Opiskelujen sittemmin päätyttyä, ja työ- ja elämäntilanteen vakiinnuttua, Karvanaama päätti taas tarttua toimeen ennen kuin oli liian myöhäistä. Karvanaama löysi raudan, oppi rakastamaan raudan hajua, luki, tutki, opetteli ja kokeili, jääden sille tielle. On taas syytä huomauttaa, että tässäkin asiassa Karvanaama on keskitasoa (tai vähän alle), sillä karvanaama ei ole kehonrakentaja eikä voimannostaja, vaan ainoastaan vakava harrastelija.
MIKSI KUNTOILU
Vaan miksi? Mitkä syyt saivat Karvanaaman palaamaan kuntoilun pariin.
Joutuuhan sen vanhakin myöntämään, Karvanaama kuntoilee pinnallisista syistä. Karvanaama tahtoo näyttää paremmalta, selvähän se, tahtoo, että vaatteet istuvat paremmin, ja voi katsoa peiliin hyvällä omallatunnolla.
KUNTOILUSTA SYVÄLLISEMMIN
Mutta mutta, kuntoiluun on syvällisempiäkin syitä.
On terveys, joka eittämättä kohenee kuntoillessa, niin psyyken kuin fyysenkin terveys. On elämänlaatu, jonka säilyttämisen hyvänä mahdollisimman pitkään, pitää olla jokaisella tavoitteena. Ihminenhän on luomakunnassa laji, joka on jo kauan sitten oma-aloitteisesti ryöstänyt itselleen johtopaikan maapallon lajien keskuudessa, vieläpä lukuisten toisten lajien olemassaolon kustannuksella. On jotenkin kammottava ajatus, että ihminen maapallon murskaavalla johtopaikalla olisi vielä röyhkeytensä lisäksi sairas tai heikko.
Ihminen on luomakunnan kruunu, tai evoluution kruunu, kunkin katsantokannasta riippuen. Ihmisellä on suunnattoman suuret aivot, ja suhteellisen pätevät ruumiintaidot. Kenties Karvanaama on jo metafysiikan äärellä todetessaan, että ihminen on evoluutiolle (tai Luojalle) velkaa sen, että pitää hyvää huolta sielustaan ja ruumiistaan, ja itse asiassa pyrkii näissä suhteissa koko ajan parempaan. Ihmisen ruumis on tarkoitettu kävelemään, nostamaan, vetämään, työntämään, kantamaan, ei nuokkumaan kumarassa ruudun ääressä. Jokainen ihminen, joka ui, kävelee, juoksee, pyöräilee, hiihtää, soutaa, lapioi, kuokkii tai marjastaa, on ansainnut syvimmän kumarruksen ja kunnioituksen.
Niin kauan kuin ihmisen kulttuuria ylipäänsä on ollut olemassa, ovat kaikki suuret maailmanfilosofiat korostaneet ponnistelua, kilvoittelua, yrittämistä, itsekuria, pidättäytymistä, kieltätymistä, tietoisuutta omasta ruumiista, ja sen kuuntelua, itsen kehittämistä, paremmaksi ihmiseksi tulemista, jopa suoranaista kärsimystä, ja tätä kaikkea tavoitteellinen kuntoiluharrastus tarjoaa ja edellyttää. Sohvalla istuminen ja videopelin pelaaminen ei tee kenestäkään parempaa ihmistä, ei, vaikka jotkut surkimukset yrittävät näitäkin ilmiöitä selittää parhain päin. Karvanaamakin pitää joistakin videopeleistä, ja saattaa joskus hetken pelata, mutta äkkiä ruumis alkaa kaivata jotain muuta tekemistä, jotain haastetta, ja on lähdettävä ulos.
Aina on joku näsäviisas, aina on ollut kylähulluja, jotka ajattelevat toisin, ja sanovat, että mitä väliä millään on, antaa mennä vain, ihan sama, yhtä hyvin voi istua sohvalla, ja antaa kaiken valua pois ja ohi. Varmaan onnettomuudekseen Karvanaama kuitenkin jaksaa vieläkin luottaa ihmiseen, ja uskoo, että nämä yksilöt ovat tosiaan harvinainen poikkeus, nämä kyyniset ihmiset, jotka eivät välitä mistään, mutta ovat ehkä sinällään kiinnostava anekdootti ja tutkimuskohde ihmisten joukossa. Karvanaamalle kyynisyys on suurin kirosana!
Rohkaisua ja kannustusta moni kuitenkin kaipaa, niiden merkitystä ei pidä aliarvioida tai väheksyä, ja sillä kannustamisen tiellä Karvanaama kirjoituksissaan käy viimeiseen asti mahdollisesta vastustuksesta huolimatta.