Tässä osiossa Karvanaama kirjoittaa kuntoilusta sen, mitä on vuosien ja vuosikymmenienkin aikana siitä sisäistänyt. Karvanaama on huomannut, että keskimäärin ihmiselle on tyypillistä liioitella omia kuntoiluharrastuksiaan, kenties jopa niin, että anonyymiin kyselyynkin vastatessaan ikään kuin pyöristää ylöspäin oman kuntoilunsa määrää. Ehkäpä ihmiselle on tyypillistä laajemminkin eri elämänalueilla antaa itsestään todellista parempi arvio, ja jopa uskoa siihen itse. Kuka tietää, ehkäpä se jopa on ensimmäinen askel kohti paremmuutta. Karvanaama kuitenkin koettaa olla rehellinen kaikissa kirjoittelemissaan kotkotuksissa.
Karvanaaman vanhin kuntoiluhistoria on lapsuuden yleisurheilussa. Karvanaama onkin ajoittain taipuvainen ajattelemaan, että yksilölajit ovat todellista urheilua, ja joukkuelajit muuta hauskuutta. Ralliautoilut, golfit ja skeittailut eivät kuulu tähän osioon alkuunkaan, vaikka varmasti ovat hauskoja harrastuksia. Karvanaaman kuntoilukirjoon kuuluvat kestävyyslajit, hiihto, juoksu, pyöräily, uinti, kuntosali, sulkapallo ja luontoliikunta, sekä hassuttelumielessä jalkapallo ja sähly niin kuin sitä ennen kutsuttiin. Lukijan pitää ymmärtää, että keski-ikäinen ja keskituloinen Karvanaama ei missään näissä lajeissaan ole kovin erinomainen, vaan vankkaa harrastelijan keskitasoa.
Karvanaama ei niinkään ota kantaa sen sorttisiin asioihin, että kannattaako maastaveto tehdä vasta- vai myötäotteella, tai kuinka syvään kyykyn pitäisi mennä etc. Karvanaaman missio sen sijaan on rohkaista ja kannustaa ihmisiä liikkumaan, ja sillä tiellä Karvanaama käy tiukasti välittämättä mahdollisen nokkelan tai näsäviisaan lukijan vastustuksesta, vaikka iloitseekin jokaisesta nokkelasta, ja jopa näsäviisaasta lukijasta.